perjantai 21. tammikuuta 2011

Ei löydy, niin ei löydy

Vuoden vaihteessa matkattiin esikoisen kanssa junalla mummilaan.
Hänellä oli mukana muovipussi jossa oli pikkuveljelle Hot Wheelsin autorataa, piirustuslevy ja pari tussia.

Mummilaan kun päästiin tajuttiin että se muovipussihan jäi junaan. Mikä harmistus. Varsinkin pikkuveljellä jonka autorata meni hukkaan. Mutta päätin että sehän saadaan takaisin.

Soitto VR:n asiakaspalveluun, ja ystävällinen täti lupasi yrittää ottaa junaan yhteyttä ja pyytää konduktööriä katselemaan josko paikaltamme pussi löytyisi. Täti soitti muutaman tunnin kuluttua takaisin ja valitettavasti ei ollut saanut yhteyttä junaan ollenkaan.

Sen jälkeen on soiteltu muutamaan otteeseen Suomen löytötavaratoimistoon, tähän päivään asti ovat lohdutelleet että vielä on mahdollista että lelut löytyy, mutta ei kuitenkaan. Enää ei lohduteltu.


Tästä herää kysymys, kuka kylmä kyynikko vie lasten leluja? Ei ehkä tullut ajatelleeksi että jotku muovinkappaleet voisivat olla  jollekin lapselle tärkeitä. Materiaahan se tosiaan vaan on ja niitähän saa kaupasta uusia.
Ehkä jopa tämän kyseisen autoradan pätkän, vaikka ei sitä vielä olekaan löytynyt.

Sinänsä hassua että nämä "lähes" arvottomat, rahallisessa mielessä, tavarat kiinnostaa ottajia, mutta esimerkiksi lukuisia digikameroita tai mp3 soittimia ei oteta, ne kyllä päätyy sitten huutokauppaan.
Tätäkin asiaa voi ihmetellä, miksi kukaan ei kaipaa suht arvokasta kameraansa tai soitinta? http://www.suomenloytotavara.fi/ --> Huutokaupat --> Huutokauppaluettelo 11.1.2011.

Vuodenvaihteessa kun tuota listaa lueskelin, sieltä löytyi myös kannettavia tietokoneita..

Ei kommentteja: